Älä jää paitsi uutisista!

©Herkkutrikoissa 2020

  • Ulrika Lillsunde

Matkustaminen Tyynenmeren tulirenkaalla

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni vastuullisesta matkailusta. Pyrin rajaamaan kirjoitusteni aiheet edes jollain tapaa, jotta jokainen tekstini ei paisu matkaoppaan kokoiseksi tarinaksi. Tällä kertaa aiheenani on Tyynenmeren tulirenkaan alueella matkustamisen turvallisuus. Painotus tekstissä on Indonesian alueella viime viikolla sattuneen tsunamin johdosta.


Kaakkois-Aasia kuuluu suurimpiin rakkauden kohteisiini: itseasiassa haaveilen tälläkin hetkellä Indonesiaan muuttamisesta. Valitettavasti perheeni, etenkin äitini, on kauhuissaan ajatuksesta. Ja oikeastaan ihan syystä.


Indonesia sijaitsee hevosenkengän muotoisella tektonisesti ja vulkaanisesti hyvin aktiivisella alueella. Alueella mannerlaattojen reunat liikkuvat toisiinsa nähden ja aiheuttavat maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia. Englannin kielellä aluetta kuvataan epävirallisesti nimellä " The Pacific Ring of Fire", suomennettuna alue kulkee nimellä Tyynenmeren tulirengas.


Tulirenkaan alueella esiintyy 75% maapallon aktiivisista tulivuorista ja 90% maanjäristyksistä. Onkin helppo ymmärtää, että näillä alueilla esiintyy huomattavasti enemmän tulivuorenpurkauksia, maanjäristyksiä ja tsunameja muuhun maailmaan verrattuna. Esimerkiksi Indonesiassa (joka kärsi viimeksi viime viikolla tsunamista) koulutuksen taso on matala, rakennukset ovat heikkolaatuisia ja väkiluku on hyvin korkea. Nämä ja monet muut asiat vaikuttavat olennaisesti siihen, että maanjäristyksen, tsunamin tai tulivuorenpurkauksen sattuessa vauriot ovat suuria.


Punaisella merkitty alue on Tyynenmeren tulirengas. Lähde: Encyclopedia Britannica


Alla olevalla reilun kuuden minuutin mittaisella videolla kuvaillaan Tyynenmeren tulirenkaan toimintaa. Suosittelen vilkaisemaan videon, etenkin jos suunnittelet matkustavasi tulirenkaan alueelle!



Indonesiassa ei ole toimivaa varoitusjärjestelmää, mitä tulivuorenpurkauksiin, maanjäristyksiin tai tsunameihin tulee. Tietyissä tilanteissa (kuten viime viikon tsunamin kohdalla) varoitusjärjestelmistä ei välttämättä olisi edes hyötyä, sillä tsunami voi sattua myös ilman seismistä aktiivisuutta. Ollessani Indonesiassa käytän BMKG:n verkkosivuja tietolähteenä tsunamivaroitusten ja maanjäristysten suhteen. Verkkosivut eivät valitettavasti toimi hirveän hyvin, joten turvaudun mielummin tiettyihin puhelinsovelluksiin. Esimerkiksi QuakeFeed on erinomainen ilmainen iOS-sovellus, joka kannattaa ladata, mikäli miettii matkustamista vulkaanisesti aktiiviselle alueelle. Huomaathan kuitenkin, että maanjäristyksiä ei voi ennustaa kuten säätä, joten QuakeFeediin lisätään jo tapahtuneet seismiset ja vulkaaniset tapahtumat sekä tsunamivaroitukset. Omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että QuakeFeediin seismiset tapahtumat päätyvät noin 15-20 minuuttia tapahtuman jälkeen.


Hengailua Gili Trawanganin rannalla marras-joulukuussa 2017. Taustalla purkautuu tulivuori Agung.

Yksi jännittävimmistä matkoista oli vuoden 2017 Indonesian reissu. Laskeutuessamme Denpasarin lentokentälle katselimme ulos lentokoneen ikkunasta ja huomasimme tumman pilven erään tulivuoren yläpuolella. Puolisoni Sami oli sitä mieltä, että todistamme tulivuorenpurkausta. Itse naurahdin ja totesin, että kyseessä on oltava ukkospilvi. Vietimme ensimmäisen osan matkasta Balin eteläisessä osassa (Ulu Watulla) ja vasta pohjoisempaan liikkuessamme havaitsimme hampaissa narskuntaa, kun ilmassa leijaili Gunung Agung -tulivuoren tuhkaa. Katukuvassa tulivuorenpurkausta ei havainnut, sillä Balilla ei ole keltaista lehdistöä, jonka lööpit roikkuvat joka kioskin kyljessä. Paikalliset käyttävät mopolla ajaessaan hengityssuojaimia arkisesti, oli ilmassa tuhkaa tai ei. Emme tajunneet kysellä asiaa paikallisilta asukkailta, eikä hotellimme henkilökunta nähnyt tarpeelliseksi informoida meitä tulivuorenpurkauksesta.


Siirryimme Balin pääsaarelta Lombokin rannikolla sijaitseville Gilin saarille, jossa oli tilanteeseen nähden hyvinkin rauhallista. Seurasimme Indonesian bahasan kielisiä paikallisuutisia (ymmärtämättä sanaakaan), nähden silloin tällöin televisioruudulla vilahtavan otsikon "BYE BYE BALI". Meillä ei ollut hätää missään vaiheessa matkaa, joskin myötätunto paikallisia kohtaan oli syvä. Tulivuori aiheutti toki pientä stressiä kotiinpääsyn suhteen, sillä sekä Denpasarin että Lombokin lentokentät olivat vuorotellen suljettuna noin parin viikon ajan. Me pääsimme kotiin suunnitellusti, toisin kuin tuhannet Balilla matkustaneet turistit, joiden matka piteni lentokenttien ollessa suljettuna kun kotiinpaluu olisi koittanut.


Vuoden 2018 Indonesian matkalla olemme kokeneet maanjäristyksiä. Hotellimme henkilökunta ei pitänyt raportoimiamme maanjäristyksiä "minään", sillä ne olivat voimakkuudeltaan alle 6 Richteriä. Mielestäni tämä kuvastaa hyvin sitä, että tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä pidetään lähes arkipäiväisinä tapahtumina Indonesiassa.


Viime viikolla sattunut tsunami ei vaikuttanut juurikaan Balilla matkaileviin (ainakaan primääristi), sillä Krakatau on toisella puolella Jaavan saarta, kaukana Balista. Jaavan luoteisosat eivät ole länsimaalaisten turistien suosiossa. Balilla ja sen läheisyydessä on ollut maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja tsunami tänä vuonna. Tälläkin hetkellä (jouluaattona vuonna 2018) Gunung Agung on aktiivisessa tilassa ja muita tulivuoria Indonesian alueella on aktivoitumassa.



Mitä pitää tehdä, jos maanjäristys tai tsunami osuu kohdalle? Helsingin yliopiston seismologian instituutilla on hyvät ohjeet matkailijoille. Nämä kannattaa lukaista läpi. Huomauttaisin kuitenkin, että suurimmilla osin Indonesiassa poijuihin rakennettu tsunamivaroitusjärjestelmä ei toimi (ei ole toiminut sitten vuoden 2012, lähde).


Suosittelen, että jokainen matkailija tekisi matkustusilmoituksen Ulkoasianministeriölle. Löydät matkustusilmoituksen tästä linkistä. Matkustusilmoitus kannattaa tehdä, jotta kriisitilanteissa matkailijaan saadaan yhteys. Me teemme matkustusilmoituksen joka kerta kun reissaamme Kaakkois-Aasiaan, jotta Ulkoasianministeriöllä on tieto siitä missä matkaamme.


Matkaa suunnitellessa huomioi, että maanjäristyksiä tai tsunameja ei voi ennustaa. Ne voivat tapahtua milloin tahansa ja etenkin Kaakkois-Aasiassa matkustaessa melkein missä tahansa. Varmista siis matkavakuutuksesi ehdot ja hanki matkavakuutus, jos sitä ei vielä ole!


Opitko tästä kirjoituksesta jotain uutta?

Uskaltaisitko lähteä Kaakkois-Aasiaan tsunamien, maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten jälkeen?